Aulis Zidbeck

Kun sukumme kantaisä, Suur-Tammelan kirkkoherra ja Sääksmäen rovastikunnan lääninrovasti Johan Zidbeck v. 1686 kirjoitettiin yhdessä Matts-veljensä kanssa Turun katedraalikoulun matrikkeliin, heidän sukunimekseen merkittiin Zidbeck, joka nimi oli todennäköisesti ollut heistä käytännössä jo ennestään. Suvussamme on edellä mainitulta rovastilta peräisin ollut tieto, että nimi olisi johtunut jostain Turun seudulla vanhastaan tunnetusta Aura-joen sivu- eli lisäjoesta tai purosta. Idästä päin yhtyvään Aura-jokeen tuli pohjoisesta päin saapuvan sivujoen lisäksi useitakin pienempiä jokia tai puroja. Yhdessä ne muodostivat verrattain suuren linnoitetun sekä omalla kirkko- ja hautausmaalla varustetun esiturkulaisen kauppapaikan, jolla oli läheiset yhteydet paitsi Hansa-liiton kaupunkeihin – mm. rikkaaseen Visbyhyn – myös Novgorodin hallitsemaan karjalais-venäläiseen laajaan alueeseen. Tuo Aurajoen alajuoksun lähellä sijaitseva kauppapaikka oli niin tärkeä Novgorodin esiin työnnetty asema, että sille oli annettu venäläisperäinen kaupunkia merkitsevä nimi Gorod (suomeksi Koroinen; vrt. Novgorod, Stalingrad, Petrograd). Nimi Gorod oli johdettu suoraan ruotsin gård-sanasta. Ruotsalaiset viikingit olivat perustaneet Venäjälle tärkeitten vesireittien varrelle omia kauppa-asemia, joita he kutsuivat gårdeiksi eli kauppakartanoiksi. Venäläiset omaksuivat nimen merkitsemään kaupunkia.

Koroisiin asettuneet ostivat metsästystä ja hylkeenpyyntiä harjoittavilta sisämaan ja rannikon suomalaisilta länsi- ja etelä-eurooppalaisten haluamia turkiksia tai hylkeen rasvaa. Vastineeksi saatiin parempia aseita, arvokkaampia vaatteita sekä Etelän erilaisia herkkuja sekä juomia. Tämän tärkeän esiturkulaisen kauppakeskuksen eli Koroisten vanhin asutus oli joko saksalaista tai karjalaisvenäläistä. Saksalaiset muodostivat monien rannikkokaupunkiemme varhaisimman asutuksen. Kun Turku sitten muodostui tuomiokirkon (paavi Gregorius lX antoi v. 1229 luvan tuomiokirkon siirtämiseksi nykyiselle Unikankareen mäelle) ja uuden linnan (linnan rakentaminen alettiin 1290-luvulla) ympärille, tämä ruotsalaisvallan eteneminen uhkasi Novgorodin Itämeren alueelle suuntautuvaa valtaa. Siksi novgoroddilaiset v. 1318 hävittivät tuon uuden, heitä uhkaavan tulokkaan. – Pian alettiin tuota Koroisten vanhaa asujaimistoa kutsua yleisesti vain sivujokelaisiksi. Se oli ilmeisesti myös kansanomainen nimitys vanhaa saksalaista syntyperää oleville Johan ja Matts-pojille.